October 16, 2024

Suomalaisen kirjallisuuden atlas mukana Turun kirjamessuilla

Asko Nivala, Jasmine Westerlund, Juhana Saarelainen ja Jenni Turunlahti keskustelivat Turun kirjamessuilla. Kuva: Katihanna Heikkinen

Turun kirjamessut 2024 -tapahtuma kokosi lokakuun alussa Turun messukeskukseen runsaslukuisen kirjallisuudesta innostuneen yleisön. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna Pelin henki, ja sitä tulkittiin lavaohjelmissa, työpajoissa ja osastoilla luovasti ja monipuolisesti. Myös Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovellus pääsi osaksi messuohjelmaa. Perjantaina 4.10. järjestetyssä keskustelu- ja esittelytilaisuudessa Atlas-hankkeet tutkijat Asko Nivala, Jasmine Westerlund ja Juhana Saarelainen esittelivät tutkimushanketta ja sen aikana kehitettyä kirjallisen kartografian verkkosovellusta Pajala-tilaan kokoontuneille kuulijoille. Tutkijoita haastatteli hankkeessa tutkimusavustaja työskennellyt Jenni Turunlahti.

March 26, 2024

Suomenmaasta Ameriikkaan – Suomenkielisen kirjallisuuden paikannimiä tutkimassa

Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -verkkosovellus on hyödynnettävissä monenlaiseen tutkimukseen. Itse käytin sovellusta ja sen yli 800 suomenkielistä kaunokirjallista teosta sisältävää tietokantaa suomen kielen kandidaatintutkielmassani, jossa tarkastelin kotimaisen kaunokirjallisuuden paikannimistöä. Tutkielmani Suomenmaasta Ameriikkaan – Suomenkielisen kaunokirjallisuuden paikannimimaisema vuosina 1870–1940 on ensimmäinen hankkeemme verkkosovellusta hyödyntävä kielitieteellinen tutkimus, ja sen keskeisenä tavoitteena onkin esitellä verkkosovelluksen mahdollisuuksia muille kaunokirjallisuuden nimistön tutkimuksesta kiinnostuneille.

Suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa esiintyviä nimiä on yleensä tutkittu vain yksittäisiä teoksia tarkastelemalla, joten uusi verkkosovellus hakutyökaluineen laajentaa kirjallisuuden nimistöntutkimuksen mahdollisia aineisto-otantoja ja tarjoaa uusia näkökulmia. Aineistoksi voi valikoitua teoksia joltain tietyltä ajanjaksolta tai vaikkapa tekstilajin perusteella. Digitaalisia työkaluja hyödyntäen yhden tai muutaman teoksen tarkastelun sijaan vertailua ja huomioita voi tehdä kymmenien tai jopa satojen teosten joukoista. Laajasta katsantokannasta huolimatta tutkijan tai kirjallisuuden ystävän on edelleen kuitenkin mahdollista tarkentaa katseensa yksittäisiin teoksiin, sillä kaikki tietokannan teokset ovat myös luettavissa kätevästi verkkosovelluksen kautta, ja teksteihin voi tehdä teoskohtaisia hakuja.

February 2, 2024

Uusi verkkosovellus tuo yhteen kirjallisuuden tekijät, teokset ja tapahtumapaikat

Hankkeen työryhmän jäsenet esittelivät verkkosovellusta ja sen mahdollisuuksia.

Osana Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -hanketta kehitetty kirjallisen kartografian verkkosovellus julkaistiin perjantaina 2.2.2024 vapaaseen käyttöön. Julkaisutilaisuudessa Turun yliopiston Arcanumilla esiteltiin hankkeen työryhmä ja kerrottiin verkkosovelluksen taustasta, käytöstä ja sovellusmahdollisuuksista.

Hankkeen johtaja, kulttuurihistorian dosentti Asko Nivala avasi verkkosovelluksen kehitystyötä ja kuvaili uutta tilallista tapaa lukea kotimaisen kirjallisuuden klassikoita. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen alaisuudessa toimiva Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -hanke kartoittaa kaunokirjallisuuden kuvittelemaa tilaa hyödyntäen nimentunnistusta, avointa linkitettyä dataa sekä paikkatietojärjestelmiä. Osana tutkimushanketta on kehitetty uusi verkkosovellus tuo yhteen kirjailijat, teokset ja tapahtumapaikat. Nivala painotti yleisölle verkkosovelluksen ainutlaatuisuutta: vastaavaa kotimaisen kirjallisuuden tietokantaa ja niiden lukemiseen ja tutkimiseen tarkoitettua työkalua ei ole ennen kehitetty.

January 22, 2024

Pako Venäjältä eli tositarina itärajamme maailmankuulusta ylittäjästä

Sergei Rahmaninov 1900-luvun alussa. Kuva: Wikimedia.

Syksyllä 1917 radikaali vallankumous repi venäläisen arkielämän lopullisesti riekaleiksi, ja sotaakäyvän maan kaaos syveni entisestään. Vaikeat olot saivat säveltäjä Sergei Rahmaninovin (1873–1943) punnitsemaan lähtöä maasta. Marras-joulukuussa 1917 hän ryhtyi etsimään keinoa saada maastapoistumislupa. Ulkomaille lähteminen ei ollut hänelle mikään kevytmielinen päätös. Koko Eurooppa kävi suurta sotaa, ja musiikkielämä oli koko lailla lamassa muuallakin kuin Venäjällä. Eikä Rahmaninov ollut mikään nuorimies, joka voisi vain pakata reppunsa ja lähteä. Hän oli 44-vuotias, keski-ikäinen mies. Kielitaitoa hänellä oli, ainakin ranskaa hän osasi, mutta sota-aikana säveltäjän ja pianistin verkostokaan ei välttämättä auta. Pitäisi uskaltaa lähteä vaikkei tiedä, mitä lähdöstä seuraa.

December 13, 2023

Joulun paikat

Santeri Alkion ja Juhani Ahon kokoelmateoksista löytyy jouluaiheisia tarinoita ja joulun paikkoja

Minne sijoittuu kartalla joulu? Mielikuvissamme joulu tarkoittaa ehkä lumihankia, Korvatunturia, pohjoista, pakkasta. Mutta mitä joulu tarkoittaa suomalaisessa kirjallisuudessa? Sitä pohdimme tässä kirjoituksessa.

Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -verkkosovelluksen tietokannassa joulu mainitaan sanana 466 tekstissä eli yli puolessa teksteistä. Yli sadan joulumaininnan tekstejä löytyy yhdeksän kappaletta ja yli 50 maininnan tekstejä 36 kappaletta. Voidaan siis sanoa, että joululla on paikkansa suomalaisessa kirjallisuudessa. Suuressa osassa tekstejä joulu ei kuitenkaan ole temaattisesti tärkeä.

November 21, 2023

Maantieteelle emme voi mitään eli Auta (kahta) miestä mäessä. Osa II

(Osa I on luettavissa täällä.)

Toinenkin esimerkkini liittyy maailmankuuluun lahjakkuuteen, filosofi Walter Benjaminiin (1892–1940). Hänen kirjeenvaihdostaan löytyy Sopotista elokuussa 1930 lähetetty kirje, jossa hän mainitsee matkansa läpi Skandinavian ja Suomen:

”Olen saavuttanut matkani viimeisen tai toiseksi viimeisen vaiheen – eli Sopotin. Niin miellyttävä kuin nyt taakse jättämäni matka olikin – aina napapiirin yli ja Pohjois-Suomeen – se oli liian yksinäinen saattaakseen minut entiselleni.”

Walter Benjamin noin vuonna 1930, Charlotte Joëlin ottama kuva (Bibliotheca Augustana/Wikimedia).

Logistista osviittaa antaa myös Benjaminin norjalaisella laivalla heinäkuussa 1930 Gretel Karplusille (1902–1993, myöhemmin Gretel Adorno) kirjoittamansa postikortti, joka todistaa filosofin reitin kulkeneen Norjan kautta Suomeen, melko pitkälle samaa reittiä kuin Simenonin.

November 17, 2023

Maantieteelle emme voi mitään eli Auta (kahta) miestä mäessä. Osa I

Painovoima vaikuttaa tutkijan kehossa ja aivoissa, kun hän tarkastelee Euroopan karttaa. Matka etelästä pohjoiseen näyttää työläältä ylämäeltä, ja matka etelää kohden puolestaan suosiolliselta myötämäeltä.

Kaksi tunnettua matkustajaa kipuaa kartalla etelästä pohjoiseen. Reitti on osittain yhtenevä, vuosikin tismalleen sama: 1930. Ensimmäinen muukalainen on syntyperältään belgialainen, mutta ranskalaistunut kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten romaanihenkilöstään komisario Maigret, eli kyseessä on kirjailija Georges Simenon (1903–1989).

Georges Simenon vuonna 1963. Kuva: Erling Mandelmann/Wikimedia. CC BY-SA lisenssi.

Alkuvuonna 1930 Simenon nousi Norjan Bergenissä Hurtigruten-alukseen. Matkatoverina oli puoliso, taidemaalari Régine (Tigy) Simenon (1900–1985). Tässä vaiheessa Simenon tunnettiin jo tuotteliaana kirjailijana, joka kirjoitti salanimien takaa ja valtavalla vauhdilla viihderomaaneja ja lehtien jatkokertomuksia.

September 20, 2023

Goottilaista kauhua Turun linnassa

Goottilaisen kauhun juuret

Goottilainen kauhuromantiikka on maailmankirjallisuudessa hyvin tunnettu ilmiö, jonka juuret ovat 1700-luvun Englannissa. Lajityyppiä on tarkasteltu esimerkiksi valistuksen pimeänä puolena ja teollisen vallankumouksen synkkien lieveilmiöiden kuvastajana. Lajityyppiin kuului keskiajasta ammentava estetiikka: linnat, vankikammiot ja hämärät käytävät sekä yliluonnolliset elementit, kuten haamut ja hirviöt. Goottilaisen kauhun tunnetuimpia edustajia ovat esimerkiksi Horace Walpolen Otranton linna (The Castle of Otranto, 1764) ja Ann Radcliffen Udolpho (The Mysteries of Udolpho, 1794).

Goottilainen kauhu kulkeutui muutamaa vuosikymmentä myöhemmin myös Suomeen. Varhaista goottilaista romaania Suomessa tutkinut dos. Jukka Sarjala on nostanut esiin erityisesti Fredrika Runebergin, Topeliuksen ja Axel Gabriel Ingeliuksen lajin kotimaisina taitajina¹. Varhaisin suomalainen gotiikka ei mahdu hankkeemme rajaukseen, mutta Pietari Hannikaisen Jutelmia läheltä ja kaukaa II (1884) teoksen novelli tai pienoisromaani ”Salojärwen kukkanen” edustaa kiinnostavaa, hieman ”tuoreempaa” goottilaista kauhua.

September 8, 2023

Kirjallista maantiedettä markkinoimassa

Useat tietokantamme teokset sisältävät runsaasti sekä geopoliittisia paikkoja että luonnonpaikkoja. Projektissamme esiin tulleita teoksia on vuosikymmenien kuluessa myös luettu ja markkinoitu kuvauksina maantieteestä ja historiasta. Erityisesti historialliset romaanit ovatkin olleet Suomessa ainakin 1800-luvun alkupuolella tärkeä keino kirjoittaa historiaa, kuten Mari Hatavara huomauttaa.¹ Myöhemminkin suuri yleisö on hyvinkin saattanut lukea romaaneja kuvauksina historiasta ja maantieteestä – ovathan romaanit olleet helposti saatavilla ja ne ovat usein olleet mukaansatempaavaa luettavaa.

Kuusamon-kirjailijana tunnetun ja aikanaan paljon luetun Kaarlo Hännisen tuotantoa markkinoitiin hyvin selkeästi pohjoisen kuvauksena – suorana ikkunana pohjoisen luontoon ja elämään. Nuorten toveri lehdessä 1.1.1942 kuvataan teosta Kiveliön kuningas mahdollisuutena päästä mukaan kiveliön elämään: ”Hänen [teoksen päähenkilön] mukanaan kun lähdemme riistaretkelle, saamme tutustua erämaan eläimiin ja sen romanttiseen luontoon”. Hetken päästä jatketaan kertomalla, että teoksen seikkailut ovat kirjoittajan itsensä kokemia. Kiinnostavaa kyllä, kirja tarjoaa sekä mahdollisuuden päästä todelliseen erämaahan että kokea ”romanttinen luonto”. Luontoa ”sellaisenaan”, sen mahdollista karuutta, raadollisuutta tai tylsyyttä ei tässä yhteydessä markkinoida. Kaarlo Hännistä muistelevassa artikkelissa Nuori voima -lehdessä 1.4.1939, Hännisen teokset esitetään aikakapselina, jonka kautta on mahdollista päästä käsiksi luontoon, jota kenties ei enää ole: ”luonto voi muuttua ja kadota, mutta Kaarlo Hännisen koskematonta autiomaata … kuvaavat kirjat eivät koskaan unohdu.” Todellisuus ei siis välttämättä ole oikeaa ja autenttista, mutta Hännisen kirjojen kuvaus kyllä on.

August 10, 2023

Rakastavaisten kartat

Tässä blogipostauksessa pohdin rakastavaisten reittejä Evald Ferdinand Jahnssonin teoksessa Hatanpään Heikki ja hänen morsiamensa: kertomus Tuomas piispan ajoilta (1898) ja J.V. Ronimuksen romaanissa Antonio Bröijer: historiallis-romantillinen kertomus vuodelta 1599 (1894). Molemmat teokset käsittelevät kahden uskonnon välistä taistelua. Hatanpään Heikki sijoittuu 1200-luvulle ja siinä vastakkain ovat pakanausko ja katolisuus. Aivan 1500-luvun loppuun sijoittuvassa Antonio Bröijerissä vastakkain ovat puolestaan katolisuus ja protestanttisuus.

Molemmissa teoksissa on mukana myös rakkausjuoni. Heidi Grönstrand on käsitellyt Hatanpään Heikin romanssijuonta artikkelissaan ”Historical Fiction and the Dynamics of Romance” (2016).¹ Grönstrandin mukaan romanssijuoni on ollut varhaisten historiallisten romaanien kohdalla väheksytty ja negatiivisena nähty piirre, joka ei ole sopinut ajatukseen historiallisten romaanien roolista historian rakentajina.

Blogi

Kerromme hankkeen tuloksista blogikirjoituksissa.