Turun kirjamessut 2024 -tapahtuma kokosi lokakuun alussa Turun messukeskukseen runsaslukuisen kirjallisuudesta innostuneen yleisön. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna Pelin henki, ja sitä tulkittiin lavaohjelmissa, työpajoissa ja osastoilla luovasti ja monipuolisesti. Myös Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovellus pääsi osaksi messuohjelmaa. Perjantaina 4.10. järjestetyssä keskustelu- ja esittelytilaisuudessa Atlas-hankkeet tutkijat Asko Nivala, Jasmine Westerlund ja Juhana Saarelainen esittelivät tutkimushanketta ja sen aikana kehitettyä kirjallisen kartografian verkkosovellusta Pajala-tilaan kokoontuneille kuulijoille. Tutkijoita haastatteli hankkeessa tutkimusavustaja työskennellyt Jenni Turunlahti.

Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -verkkosovellus on hyödynnettävissä monenlaiseen tutkimukseen. Itse käytin sovellusta ja sen yli 800 suomenkielistä kaunokirjallista teosta sisältävää tietokantaa suomen kielen kandidaatintutkielmassani, jossa tarkastelin kotimaisen kaunokirjallisuuden paikannimistöä. Tutkielmani Suomenmaasta Ameriikkaan – Suomenkielisen kaunokirjallisuuden paikannimimaisema vuosina 1870–1940 on ensimmäinen hankkeemme verkkosovellusta hyödyntävä kielitieteellinen tutkimus, ja sen keskeisenä tavoitteena onkin esitellä verkkosovelluksen mahdollisuuksia muille kaunokirjallisuuden nimistön tutkimuksesta kiinnostuneille.

Suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa esiintyviä nimiä on yleensä tutkittu vain yksittäisiä teoksia tarkastelemalla, joten uusi verkkosovellus hakutyökaluineen laajentaa kirjallisuuden nimistöntutkimuksen mahdollisia aineisto-otantoja ja tarjoaa uusia näkökulmia. Aineistoksi voi valikoitua teoksia joltain tietyltä ajanjaksolta tai vaikkapa tekstilajin perusteella. Digitaalisia työkaluja hyödyntäen yhden tai muutaman teoksen tarkastelun sijaan vertailua ja huomioita voi tehdä kymmenien tai jopa satojen teosten joukoista. Laajasta katsantokannasta huolimatta tutkijan tai kirjallisuuden ystävän on edelleen kuitenkin mahdollista tarkentaa katseensa yksittäisiin teoksiin, sillä kaikki tietokannan teokset ovat myös luettavissa kätevästi verkkosovelluksen kautta, ja teksteihin voi tehdä teoskohtaisia hakuja.

Osana Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -hanketta kehitetty kirjallisen kartografian verkkosovellus julkaistiin perjantaina 2.2.2024 vapaaseen käyttöön. Julkaisutilaisuudessa Turun yliopiston Arcanumilla esiteltiin hankkeen työryhmä ja kerrottiin verkkosovelluksen taustasta, käytöstä ja sovellusmahdollisuuksista.

Hankkeen johtaja, kulttuurihistorian dosentti Asko Nivala avasi verkkosovelluksen kehitystyötä ja kuvaili uutta tilallista tapaa lukea kotimaisen kirjallisuuden klassikoita. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen alaisuudessa toimiva Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -hanke kartoittaa kaunokirjallisuuden kuvittelemaa tilaa hyödyntäen nimentunnistusta, avointa linkitettyä dataa sekä paikkatietojärjestelmiä. Osana tutkimushanketta on kehitetty uusi verkkosovellus tuo yhteen kirjailijat, teokset ja tapahtumapaikat. Nivala painotti yleisölle verkkosovelluksen ainutlaatuisuutta: vastaavaa kotimaisen kirjallisuuden tietokantaa ja niiden lukemiseen ja tutkimiseen tarkoitettua työkalua ei ole ennen kehitetty.