Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -verkkosovellus on hyödynnettävissä monenlaiseen tutkimukseen. Itse käytin sovellusta ja sen yli 800 suomenkielistä kaunokirjallista teosta sisältävää tietokantaa suomen kielen kandidaatintutkielmassani, jossa tarkastelin kotimaisen kaunokirjallisuuden paikannimistöä. Tutkielmani Suomenmaasta Ameriikkaan – Suomenkielisen kaunokirjallisuuden paikannimimaisema vuosina 1870–1940 on ensimmäinen hankkeemme verkkosovellusta hyödyntävä kielitieteellinen tutkimus, ja sen keskeisenä tavoitteena onkin esitellä verkkosovelluksen mahdollisuuksia muille kaunokirjallisuuden nimistön tutkimuksesta kiinnostuneille. Suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa esiintyviä nimiä on yleensä tutkittu vain yksittäisiä teoksia tarkastelemalla, joten uusi verkkosovellus hakutyökaluineen laajentaa kirjallisuuden nimistöntutkimuksen mahdollisia aineisto-otantoja ja tarjoaa uusia näkökulmia.

Hankkeen työryhmän jäsenet esittelivät verkkosovellusta ja sen mahdollisuuksia. Osana Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -hanketta kehitetty kirjallisen kartografian verkkosovellus julkaistiin perjantaina 2.2.2024 vapaaseen käyttöön. Julkaisutilaisuudessa Turun yliopiston Arcanumilla esiteltiin hankkeen työryhmä ja kerrottiin verkkosovelluksen taustasta, käytöstä ja sovellusmahdollisuuksista. Hankkeen johtaja, kulttuurihistorian dosentti Asko Nivala avasi verkkosovelluksen kehitystyötä ja kuvaili uutta tilallista tapaa lukea kotimaisen kirjallisuuden klassikoita. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen alaisuudessa toimiva Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -hanke kartoittaa kaunokirjallisuuden kuvittelemaa tilaa hyödyntäen nimentunnistusta, avointa linkitettyä dataa sekä paikkatietojärjestelmiä.

Sergei Rahmaninov 1900-luvun alussa. Kuva: Wikimedia. Syksyllä 1917 radikaali vallankumous repi venäläisen arkielämän lopullisesti riekaleiksi, ja sotaakäyvän maan kaaos syveni entisestään. Vaikeat olot saivat säveltäjä Sergei Rahmaninovin (1873–1943) punnitsemaan lähtöä maasta. Marras-joulukuussa 1917 hän ryhtyi etsimään keinoa saada maastapoistumislupa. Ulkomaille lähteminen ei ollut hänelle mikään kevytmielinen päätös. Koko Eurooppa kävi suurta sotaa, ja musiikkielämä oli koko lailla lamassa muuallakin kuin Venäjällä. Eikä Rahmaninov ollut mikään nuorimies, joka voisi vain pakata reppunsa ja lähteä.