Varhaisten historiallisten romaanien kertoma Suomi

Asko Nivala, Jasmine Westerlund & Juhana Saarelainen

January 19, 2024

Muistamisen kulttuurit 1800-luvulla – 1800-luvun tutkimuksen verkoston 14. vuosikonferenssi, SKS, Helsinki 18.–19.1.2024.

Abstrakti

Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä ensimmäistä kertaa kotimaiseen kirjallisuuteen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet; käytämme tietokannassamme Lönnrot- ja Gutenberg-editioiden tekstejä. Luokitamme tekstien toponyymit geopoliittisiin alueisiin, luonnonpaikkoihin ja rakennuksiin. Rikastamme teksteistä tunnistettuja paikannimiä linkittämällä ne avoimeen semanttiseen verkkoon (Wikidata). Tämä mahdollistaa tilallisten entiteettien yksilöinnin ja yhdistämisen maantieteellisiin koordinaatteihin. Tästä syntyneen paikkatietojärjestelmän avulla luomme kotimaisen kirjallisuuden kartaston, joka julkaistaan interaktiivisena verkkosivuna ja avoimena datasettinä.

Tuotetusta datasta olemme tehneet jo useita alustavia havaintoja. Muistamisen teeman olemme tunnistaneet erityisesti historiallisissa romaaneissa. Tietokannassamme on useita varhaisia historiallisia romaaneja, joista monet ovat hyvin paikkatiheitä. Näissä teoksissa käsitellään usein tiettyjä historiallisia tapahtumia ja käännekohtia, kuten nuijasotaa ja isoa vihaa – nämä aiheet tulevat esiin aineistossamme esimerkiksi Santeri Ivalon ja Betty Elfvingin teoksissa. Historiallisissa romaaneissa on siis kirjoitettu paikoista, henkilöistä ja tapahtumista, jotka on koettu tärkeiksi muistaa, tallettaa kirjoihin ja säilyttää jälkipolville. Toisaalta uudempien romaanien merkitystä ja uskottavuutta on rakennettu käsittelemällä jo tärkeiksi luokiteltuja aiheita. Historiallisella romaanilla on ollut paikkansa myös uskottavana historian kertojana historian kirjoituksen rinnalla erityisesti suuren yleisön parissa. Kysymmekin, millaista historiaa suomalaiset historialliset romaanit kertovat ja mihin paikkoihin historialliset tapahtumat sijoittuvat. Millaisen uuden näkökulman historiallisten romaanien tilallinen tarkastelu tuo aineistoon? Millä tavoin historialliset kertomukset rakensivat yhtenäistä Suomen aluetta?