Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870-1940 -verkkosovellus tutuksi
Jenni Turunlahti haastattelee Turun yliopiston tutkijoita Asko Nivalaa, Jasmine Westerlundia ja Juhana Saarelaista.
Turun kirjamessut 2024, 4.10.2024, klo 16:30–17:00 (Pajala).
To other worlds, to the stars of Mars: The stretches of Finnish fiction from Earth to Mars at the turn of the 19th and 20th centuries
“Siitäpä runoilijan kehoitus, että sinä, onnellinen Itävalta, hanki valtakuntia Venuksen avulla, silloin kun muut saavat valloitella niitä Mars-jumalan keinoilla.” (Eino Railo: Kolme miestä matkalla, 1921)
The red planet has inspired and interested artists through the ages. What kinds of descriptions and interpretations of Mars can be found in Finnish literary history? In which works of fiction and in what contexts is the planet Mars referred to?
The “Atlas of Finnish Literature 1870–1940” project, which operates at the Department of Cultural History at the University of Turku and is funded by the Alfred Kordelin Foundation, aims to draw a map of the geography of fiction. Based on the project’s database, working group members Jasmine Westerlund (PhD) and Jenni Turunlahti (BSc) present a compilation and interpretations of mentions of Mars in Finnish fiction of the late 19th and early 20th centuries.
Varhaisten historiallisten romaanien kertoma Suomi
Muistamisen kulttuurit 1800-luvulla – 1800-luvun tutkimuksen verkoston 14. vuosikonferenssi, SKS, Helsinki 18.–19.1.2024.
Abstrakti
Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä ensimmäistä kertaa kotimaiseen kirjallisuuteen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet; käytämme tietokannassamme Lönnrot- ja Gutenberg-editioiden tekstejä. Luokitamme tekstien toponyymit geopoliittisiin alueisiin, luonnonpaikkoihin ja rakennuksiin. Rikastamme teksteistä tunnistettuja paikannimiä linkittämällä ne avoimeen semanttiseen verkkoon (Wikidata). Tämä mahdollistaa tilallisten entiteettien yksilöinnin ja yhdistämisen maantieteellisiin koordinaatteihin. Tästä syntyneen paikkatietojärjestelmän avulla luomme kotimaisen kirjallisuuden kartaston, joka julkaistaan interaktiivisena verkkosivuna ja avoimena datasettinä.
Yllättäviä tihentymiä kartalla
Kulttuurintutkimuksen päivät 2023, Aalto yliopisto, Espoo, 14.12.2023.
Abstrakti
Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä ensimmäistä kertaa kotimaiseen kirjallisuuteen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet; käytämme tietokannassamme Lönnrot- ja Gutenberg-editioiden tekstejä. Luokitamme tekstien toponyymit geopoliittisiin alueisiin, luonnonpaikkoihin ja rakennuksiin. Rikastamme teksteistä tunnistettuja paikannimiä linkittämällä ne avoimeen semanttiseen verkkoon (Wikidata). Tämä mahdollistaa tilallisten entiteettien yksilöinnin ja yhdistämisen maantieteellisiin koordinaatteihin. Tästä syntyneen paikkatietojärjestelmän avulla luomme kotimaisen kirjallisuuden kartaston, joka julkaistaan interaktiivisena verkkosivuna ja avoimena datasettinä.
Extracting Geographical References from Finnish Literature. Fully Automated Processing of Plain-Text Corpora
CCLS 2023 Würzburg – 2nd Annual Conference of Computational Literary Studies
Abstract
In the Atlas of Finnish Literature 1870–1940 project, we extract geographical information from a Finnish-language corpus of literary texts published between 1870 and 1940. The texts are transformed from plain texts to TEI/XML, and further processed with named entity recognition and linking tools. The results are presented in web-based environment. This article describes the technical structure of the analysis chain, the tools used and the metaprocesses used to manage the research dataset.
Kirjallisuuden koettu tila ja sen digitaalinen tutkimus
Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023. Esitelmä on osa “Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit” -työryhmää. Turku 4.5.2023 klo 13.00 – 14.45 (Arcanum, A270).
Abstrakti
Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä kirjallisuushistorian tutkimukseen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet nimentunnistuksen avulla. Luokitamme toponyymit mm. geopoliittisiin alueisiin, luonnonpaikkoihin ja rakennuksiin. Koodamme tunnistetut paikat myös koneluettavina annotaatioina digitoituihin kokoteksteihin säilyttääksemme niiden alkuperäisen tekstiyhteyden. Rikastamme tunnistettuja paikannimiä linkittämällä ne avoimeen semanttiseen verkkoon (Wikidata), jolloin voimme myös yksilöidä viittauksen kohteena olevat tilalliset entiteetit ja yhdistää ne maantieteellisiin koordinaatteihin. Tästä syntyneen paikkatietojärjestelmän avulla luomme kotimaisen kirjallisuuden kartaston, joka julkaistaan hankkeen lopuksi interaktiivisena verkkosivuna sekä avoimena datasettinä.
Nation’s right to have literature of its own. Nineteenth-century romantic notions of the Finnish language in relation to geographical marginality
NASSR 2033 - Romanticism and Justice. March 30 - April 01, 2023. Huntsville, Texas, USA.
Abstract
Friedrich Schlegel wrote that a nation has a right to have a characteristic (Eigentümliche) literature, i.e. a language development (Sprachbildung), of its own. For many romantics national languages were in itself valuable as they offered a unique interpretation of the world. This presentation inspects how these notions were put into practice in Finland during the first half of the Nineteenth Century. At the beginning of the century Finnish was mainly a spoken language and only major literary works were of religious nature. In less than half a century intellectual debates on the possibility of Finnish literature and practical action enabled the creation of the Kalevala (1835/1849) – an epic poem of a grand scale.
