Tärkeä osa Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankettamme on kirjailijoiden ja heidän teostensa metatietojen kokoaminen tietokantaan. Datan keräämiseen ja harmonisointiin liittyy monia haasteita, joihin kehitetään parhaita ratkaisuja eri puolilla Eurooppa käynnissä olevissa digitaalisten ihmistieteiden projekteissa.

Näitä ongelmia käsittelimme myös Women Writers -verkoston tapaamisessa Hollannin Nijmegenissä, jossa vierailin joulukuussa 2022. Olen kuulunut verkostoon jo yli 10 vuoden ajan – ensimmäisen kerran olin verkoston tapaamisessa Haagissa syksyllä 2010. Women Writers in History -verkoston oma historia on monisyinen, mutta hanke on toiminut niin CLARIN, COST, kuin HERA-projektinakin. Hanke on tällä hetkellä Dariah-EU:n alla toimiva työryhmä, jossa on jäseniä useasta Euroopan maasta. Ryhmän johtokuntaan kuuluu Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Viola Parente-Čapcová.

Työryhmä ylläpitää ja kehittää naiskirjailijoiden verkostoja ja vastaanottoa kartoittavaa tietokantaa: Women Writers VRE. Tietokannasta löytyy tietoja naiskirjailijoista ja kirjallisista toimijoista keskiajalta 1940-luvulle ympäri Eurooppaa. Tietokannan kolmas versio on tällä hetkellä suunnitteilla, ja tapaaminen keskittyikin nimenomaan pohtimaan tietokannan tulevia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Itse olen vienyt tietoja tietokantaan niin kauan, kuin olen ollut mukana verkostossa. Tällä hetkellä tietokannasta löytyy 790 suomalaista kirjailijaa, 2 495 suomalaista teosta ja 2 284 suomalaista reseptiota (reseptiot sisältävät niin käännökset kuin kirjakauppojen kirjaluettelotkin).

Tapaamisessa pohdittiin runsaasti luokittelukysymyksiä sekä datan puhdistusta ja harmonisointia: miten ymmärtää lähteiden (kirjastojen ja bibliografioiden) paikka tietokannassa, millaiset ajalliset rajaukset asettaa tietokantaan syötettäville tiedoille, miten luokittaa ja sukupuolittaa pseudonyymejä ja millaisia kirjallisuuden genrejä tietokantaan tulisi merkitä. Osa tehtävistä voidaan automatisoida, mutta moniin tarvitaan myös runsain mitoin ihmistyötä. Dataa ovat vuosien mittaan tietokantaan syöttäneet useat kymmenet ihmiset, ja reseptiotyyppien kirjo on valtava. Jonkinlaisia raameja ja luokkia kaikelle täytyy silti yrittää löytää, jotta tietokanta toimisi järkevästi. Tehtävä on kiinnostava joskaan ei kovin helppo.

Yksi suuri kysymys on tietenkin se, minkälaiselle alustalle Women Writers -tietokantaa lähdetään rakentamaan, ja vaihtoehtoja on toistaiseksi useita. Tärkeimpiä seikkoja tietokannan rakentamisessa ovat tietenkin tietokannan toimivuus, käytettävyys ja luotettavuus. Vuosina 2022–2027 tietokannan kehittäjänä toimii tohtorikoulutettava Marie Léger-St-Jean Rodboudin yliopistosta.

Sanottakoon, että huolimatta digihum-aiheesta ja pandemian tuomasta tottumuksesta Zoom-kokouksiin, oli valtavan virkistävää tavata ihmisiä kasvokkain. Työskentely samassa tilassa oli antoisaa, tehokasta ja innostavaa. Lisäksi tapaaminen pidettiin Soeterbeeckin konferenssikeskuksessa, joka on 1700-luvulla rakennettu entinen luostari. Historian ja kirjojen ystävälle on vaikea kuvitella miellyttävämpää sijaintia. On kutkuttavaa ajatella luostarisisaria työssään kopioimassa, kommentoimassa ja lukemassa vanhoja tekstejä ja meitä, nykyajan naisia, jatkumon toisessa päässä siirtämässä ja tallentamassa tietoa eteenpäin tuleville tutkijasukupolville.

Viimeiset sisaret siirtyivät luostarista nunnien vanhainkotiin 1990-luvun lopulla, ja tällöin sekä luostari että sen kirjasto jäivät Rodboud-yliopiston haltuun. Vanhimmat keskiaikaiset käsikirjoitukset on siirretty pois luostarista, mutta luostarin kirjasto, johon nyt on siirretty myös muita yliopiston perimiä kirjakokoelmia, tarjoaa silti kiehtovan kurkistusikkunan menneeseen kirjakulttuuriin. Yliopistolla työ luostarin kirjakokoelman parissa jatkuu edelleen, ja siitä voi lukea lisää täältä. En osaa sanoa, millaisia paikkoja luostarin kirjoissa mainitaan, mutta kirjat itse ainakin ovat vaeltaneet paljonkin: luostarin kirjat ovat peräisin ainakin viidestä eri paikasta, sillä kun luostareita yhdistettiin tai sisaret joutuivat muuttamaan toiseen paikkaan, he toivat kirjat mukanaan. Eräänlainen elävä tietokanta!