Turun kirjamessut 2024 -tapahtuma kokosi lokakuun alussa Turun messukeskukseen runsaslukuisen kirjallisuudesta innostuneen yleisön. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna Pelin henki, ja sitä tulkittiin lavaohjelmissa, työpajoissa ja osastoilla luovasti ja monipuolisesti. Myös Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovellus pääsi osaksi messuohjelmaa. Perjantaina 4.10. järjestetyssä keskustelu- ja esittelytilaisuudessa Atlas-hankkeet tutkijat Asko Nivala, Jasmine Westerlund ja Juhana Saarelainen esittelivät tutkimushanketta ja sen aikana kehitettyä kirjallisen kartografian verkkosovellusta Pajala-tilaan kokoontuneille kuulijoille. Tutkijoita haastatteli hankkeessa tutkimusavustaja työskennellyt Jenni Turunlahti.

Lämminhenkisessä tilaisuudessa kerrattiin tutkimushankkeen vaiheita ensimmäisestä ideasta Alfred Kordelinin säätiön apurahoituksen saamiseen, kaunokirjallisen tietokannan kokoamiseen ja tekstien kuratointiin, verkkosovelluksen tekniseen toteutukseen ja lopulta sovelluksen julkaisuun. Kaksivuotinen hanke sisälsi erilaisia työvaiheita, ja monitieteisessä työryhmässä vastaan tulleita haasteita ratkottiin yhdessä.

Yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti, ja kuulijoita kiinnosti erityisesti verkkosovelluksesta löytyvä, avoimesti käytettävissä oleva sähköinen tietokanta. Yli 800 suomenkielistä kaunokirjallista teosta kattava tietokanta onkin poikkeuksellisen laaja ja helposti saavutettavissa. Tietokannasta on mahdollista löytää tuttujen kotimaisten klassikkojen lisäksi vähemmälle huomiolle jääneitä tai jo unohdettuja teoksia. Juhana Saarelainen muistutti, että aineiston ajallinen rajaus liittyy tekijänoikeussäädöksiin: Jotta teos saa olla vapaasti tietokannassa luettavissa, on sen tekijän kuolemasta pitänyt kulua vähintään 70 vuotta.

Sen lisäksi, että sovelluksesta löytyy kiinnostavaa luettavaa, avaa Atlaksen verkkosovellus ovia myös muille tutkijoille ja mahdollistaa uudenlaisten tutkimuskysymysten asettelun. Kirjallisuuden tilallisuutta voi tutkia monesta näkökulmasta. Asko Nivala ja Jasmine Westerlund esittelivät esimerkiksi suomenkielisten taiteilijaromaanien tilallisuuteen liittyvää tutkimustaan, josta voi lukea lisää Historiallisen Aikakauskirjan numerosta 1 / 2024. Kirjallisuuden- ja historiantutkimuksen lisäksi sovellusta ja sen hakutoimintoja voi hyödyntää myös kielitieteelliseen tutkimukseen.

Tilaisuuden aikana osallistujat pääsivät myös kokeilemaan sovelluksen käyttöä joko omilla mobiililaitteilla tai lainattavilla kannettavilla tietokoneilla. Harjoitushakuja tehtiin esimerkiksi itselle tuttuja paikkoja tai teoksia etsien. Keskustelun lomassa yleisökin innostui ideoimaan lisää tutkimuskohteita ja -kysymyksiä yhdessä tutkijoiden kanssa.

Keskustelua kuuntelemassa ollut Katihanna Heikkinen kommentoi Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovellusta innostuneesti:

“Hienoa, että näin laaja aineisto on koottu näin helposti saavutettavaksi! Näen tässä paljon käyttömahdollisuuksia esimerkiksi sanataideohjaajan työssäni. Tiedonhaun lisäksi sovelluksen kanssa on hauskaa myös leikkiä, etsiä esimerkiksi tuttuja paikkoja ja nimiä, ja katsoa millaisia osumia saa!”

Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -verkkosovellus löytyy täältä.