Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023 pidettiin Turussa, yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. 4.–5.5.2023 järjestetyille päiville saapui ennätysmäärä osallistujia, ja mukana oli tietenkin myös SK Atlas -hanke.

Atlas ja muut kirjallisuushistorian hankkeet järjestivät yhdessä kaksiosaisen työryhmän ”Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit” – tämä on myös konferenssin ulkopuolella toimivan verkoston nimi. Verkostoon ovat kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleita! Mukana on meidän hankkeemme lisäksi Leo Lahden, Kati Launiksen ja Osma Suomisen johtama konsortio Digital History in Finland (DHL-FI), Viola Parente-Čapkován johtama Tekstit liikkeessä -hanke ja Saija Isomaan Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka -hanke.

Työryhmämme oli riemastuttavan moniulotteinen ja poikkitieteellinen: ensimmäisenä päivänä paikalla oli paitsi kirjallisuuden- ja historiantutkijoita, myös kielellisen diversiteetin, tietotekniikan, data-analytiikan ja kasvatustieteen tutkijoita. Digitaalisuus läpäisi kaikki aiheet, ja runsaasti esillä olivat myös metadatan mahdollisuudet.

Ensimmäisen päivän työryhmässä olivat esillä SK Atlas ja DHL-FI. DHL-FI käyttää Kansalliskirjaston metatietoja – painopaikkoja, painosmääriä, teosten määritteitä – tehdäkseen uusia tulkintoja kirjallisuushistoriasta. Esillä oli myös BookSampo -palvelu, joka sekin tarjoaa kirjastojen metadataa tutkijoiden käyttöön, Lauri Luodon kaksimoodinen analyysi Tuntemattoman sotilaan verkostoista ja Kansalliskirjaston katsaus kirjaston digitoituihin aineistoihin. Erilaiset, kirjallisuustieteelle ja historiantutkimukselle uudet näkökulmat olivat äärimmäisen kiinnostavia ja herättivät heti paljon ajatuksia siitä, kuinka moniin uusiin suuntiin tutkimusta voisi kehittää. BookSampo -palvelu antaa valmistuessaan valtavan määrän dataa tutkijoiden käyttöön, ja puhkiluetun Tuntemattoman sotilaan pohtiminen verkostoanalyysin näkökulmasta toi teokseen aivan uusia tasoja.

Toisena konferenssipäivänä työryhmämme kattoi niin lastenkirjallisuuden, fantasiakirjallisuuden kuin metadatankin. Työryhmässä esiintyi Viola Parente-Čapkován Tekstit liikkeessä -hanke, (jossa Jasmine Westerlund ja Kati Launis ovat myös olleet mukana) ja Saija Isomaan Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka. Isomaan hankkeessa pyritään kirjoittamaan uutta kirjallisuushistorian perusteosta, joka lähestyisi kirjallisuushistoriaa historiallisen poetiikan näkökulmasta. Lisäksi esillä olivat Eeva-Liisa Bastmanin pohdinta 1600-luvun kirjallisuuden periodeista ja Maria Lassén-Segerin, Mia Österlundin ja Julia Tidigsin ruotsinkielistä lastenkirjallisuutta tutkiva hanke TIPPELILL – Den svenska barnlitteraturkritiken och -forskningen i Finland. Jyrki Korpua käsitteli suomalaisen spekulatiivisen fiktion, fantasiakirjallisuuden ja tieteisfiktion erityisyyttä.

Oli virkistävää havaita, kuinka digitaaliset ihmistieteet ja kirjallisuudentutkimus kiinnostavat monia tutkijoita, ja kuinka kirjallisuushistorian tarkastelu on noussut uudella tavalla pinnalle. Lähitulevaisuus tarjoaa varmasti lukemattomia uusia mahdollisuuksia tarkastella kirjallisuutta ja rakentaa kirjallisuushistoriaa. Olemme innolla mukana tässä työssä!