Tutkimukseni Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovelluksen ja tietokannan kirjallisuusnimistön parissa on johdattanut minut suomalaissiirtolaisten perässä Pohjois-Amerikkaan saakka. Amerikan paikkoja käsittelevien blogitekstieni ensimmäisessä osassa vertailin kaunokirjallisen digiaineiston ja siirtolaiskirjeiden pohjoisamerikkalaisia paikannimistöjä keskenään. Mutta entä miltä paikannimet näyttivät 1800- ja 1900-lukujen taitteen amerikansuomalaisissa sanomalehdissä? Tässä kirjoituksessa vertailen Pohjois-Amerikassa julkaistuissa suomenkielisissä lehdissä esiintyviä paikannimiä Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovelluksen paikannimistöön.

Kansalliskirjaston amerikansuomalaisten lehtien kokoelma sisältää yhteensä 174 sanoma- ja aikakauslehtinimekettä vuodesta 1876 lähtien. Aineisto on avoimesti saatavissa digitaalisena aina vuoteen 1923 saakka. Digitoitua sanomalehtiaineistoa käytetään parhaillaan esimerkiksi professori Hannu Salmen johtamassa Turun yliopiston Kuvitellut kotimaat -hankkeessa, jossa digitaalisten ihmistieteiden menetelmin tutkitaan Pohjois-Amerikan suomalaisen lehdistön rakentumista sekä suhdetta entiseen ja nykyiseen kotimaahan. Itseäni suomen kielen tutkijana kiinnostaa erityisesti digiaineiston mahdollisuudet paikannimistön tutkimiseen.

Kansalliskirjaston arkiston digiaineistosta on mahdollista tehdä sanahakuja joko tarkalla tai sumealla haulla. Paikannimistössä on sen verran variaatiota, että erilaisten nimimuotojen löytämiseksi on sumean haun käyttö suositeltavaa. Kansalliskirjaston hakukone ei suoraan kerro eri nimien yleisyydestä tai esiintymistiheydestä mitään, mutta ottamalla avuksi esimerkiksi Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovelluksen tarjoaman paikannimilistauksen on mahdollista päästä ihan kätevästi sanomalehtien paikannimistön äärelle.

Siirtolaisuusinstituutin digitoimissa amerikankirjeissä lähetettiin terveisiä Postonista, ja löytyyhän Boston-osumia sanomalehdistäkin. Vaikka Amerikkaan lähdettiin yleensä paremman elämän perässä, ei uutisointi sieltä ole aina kovin hyvää: Heinäkuussa 1912 kirjoitettiin Bostonissa sattuneesta kahden hengen vaatineesta ilmailuonnettomuudesta ja seuraavan vuoden joulukuussa samassa kaupungissa surraan majatalopaloa, jossa sai surmansa jopa 25 ihmistä. Ikävien uutisten lisäksi kansalliskirjaston arkiston hakukone johdattaa nimistöntutkijan onneksi myös iloisempien uutisten – ja myös Poston-variantin äärelle. Nimimuoto on valikoitunut muun muassa Raivaaja-lehden (8.10.1913) artikkeliin, jossa arveltiin Poston nimisen paikan olevan monille suomalaisille vielä tuntematon. Digitoitu sanomalehtiaineisto mahdollistaa myös paikannimien vaihtelun tutkimuksen, mutta se vaatii hakukoneen käytön lisäksi lehden selailua. Etsimistä helpottaa hakusanana käytettyjen sanojen korostuminen punaisella värillä.

Hain amerikansuomalaisista sanomalehdistä sekä Atlaksen kaunokirjallisessa aineistossa että aiemmin tutkimissani siirtolaiskirjeissä esiin noussutta New York -paikannimeä. Ensisilmäyksellä vaikutti, että erikseen kirjoitettu muoto on kautta linjan käytössä, mutta haettuani sumealla haulla muotoa Newyork, löytyi myös nimimuotojen vaihtelua: Amerikan uutiset (23.7.1909) julkaisi – todennäköisesti Suomessa kirjoitetun – Kansallis-Osake-Pankin mainoksen, jossa on käytetty yhdysviivallista nimimuotoa New-York. Pienehkön otannan perusteella arvelen, että yhdysmerkillinen muoto esiintyy ylipäätään enemmän mainoksissa ja erikseen kirjoitettu muoto varsinaisissa artikkeleissa, mutta asian varmistaminen vaatisi laajempaa tarkastelua.

Atlas-verkkosovelluksen kaunokirjallisessa aineistossa paikannimi Kalifornia esiintyy 11:ssä eri teoksessa. Kirjoitusasu on kautta aineiston lähes yhtenäinen, ainoastaan kirjailija Aukusti Högman tekee sääntöön poikkeuksen ja kirjoittaa paikannimen C-alkukirjaimella vuonna 1889 julkaistussa Merimiehen matkamuistelmia I ja haaksirikko -teoksessa, jossa nuorelle merenkävijälle ehdotetaan määränpääksi kaukaista Californiaa:

Saman päivän iltana, jona olin perämiehen tutkinnon suorittanut, istuin toivottaen onnea, että olin niin hyvin suorittanut tutkinnon, sanoi tuovansa isältään kaksi ehdotusta. Ensimmäinen oli semmoinen, että jäisin hänen konttooriinsa, rupeisin siellä työhön ja jäisin siten taloon ainaiseksi. Toinen taas, johon hän, Charly Broker, ei toivonut minun suostuvan, oli semmoinen, että rupeisin perämieheksi hänen isänsä uusimpaan Martha nimiseen rekattilaivaan, joka pian lähtisi St. Franciskoon Californiaan. (Högman 1889: luku 1)

Toisin kuin kirjallisuusaineistossa, amerikansuomalaisessa lehdistössä korostuu englanninkielinen California-muoto. Poikkeuksia on löydettävissä toki tästäkin, ja esimerkiksi lokakuussa 1886 Amerikan suomalaisessa lehdessä julkaistu artikkeli muistuttaa, että ”- - Kalifornian kuumuus on aivan liioiteltua ja sanomalehtien valhetta.”

Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaissiirtolaisten käyttämää paikannimistöä on tutkittu vielä verrattain vähän, mutta uudet digitoidut aineistot mahdollistavat sen tarkastelun sekä yleisellä tasolla että yksityiskohtiin tarkentaen. Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -verkkosovellus, Siirtolaisuusinstituutin digitoitujen amerikankirjeiden kokoelma ja Kansalliskirjaston digiarkiston amerikansuomalaiset sanomalehdet erilaisine hakutyökaluineen muodostavat yhdessä laajan ja monipuolisen aineiston, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia siirtolaisuuden ja sen vaikutusten tutkimukseen.

Viittaukset:

Amerikansuomalaiset kausijulkaisut Kansalliskirjaston digipalvelussa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=981

Kuvitellut kotimaat -hanke, Turun yliopisto 2024–2027: https://sites.utu.fi/kuvitellutkotimaat/