Asko Nivala & Jasmine Westerlund: Suomenkielisten taiteilijaromaanien tilallisuus 1884–1939. Historiallinen Aikakauskirja, 1 / 2024, 4–21.

Tässä artikkelissa tarkastelemme suomenkielisen taiteilijaromaanin tilallisuutta vuosina 1884–1939. Aineistonamme on ihmislukijoiden annotoima paperikortisto, jonka olemme digitoineet tietokannaksi. Tietokantaan sisältyy 70 taiteilijaromaania väliltä 1884–1939, joista 62 teosta sisältää paikkatietoja. Olemme keränneet kortistosta romaanien tapahtumapaikat ja tuoneet ne paikkatietojärjestelmän avulla kartoille. Kartoissa näkyy jännite kaupunkien ja maaseudun, rannikon ja sisämaan sekä pohjoisen ja etelän välillä, jota olemme tutkineet keskuksen ja periferian käsitteiden kautta. Savoa, Lappia, Karjalaa ja Pohjois-Pohjanmaata kuvataan rauhan, kotiinpaluun ja inspiraation alueina. Periferian rooli on kuitenkin monitulkintainen, sillä erityisesti Lappi voidaan kuvata myös kansainvälisesti verkostoituneena alueena, tai maaseutukylät voivat merkitä taiteilijalle myös eristyneisyyden tunnetta ja mahdollisuuksien niukkuutta. Kaupunkien osalta Helsingin paikkoja kuvataan paljon yksityiskohtaisemmin kuin muita alueita, jolloin kartta tulee kaupunginosien, rakennusten ja katujen tasolle. Helsinki esitetään monissa teoksissa myös modernina metropolina. Suomalaisissa taiteilijaromaaneissa ”ikkunat ovat auki Eurooppaan”, mutta romaaneissa kuvattu Eurooppa on varsin läntinen. Aineistoon kuuluu kuitenkin myös matkoja mm. Balkanille ja Neuvostoliittoon. Olemme kehittäneet matkojen tutkimiseen Python-työkalun, joka muuttaa niiden reitit tilalliseksi verkostoksi. Pohdimme artikkelissa myös kirjallisen maantieteen metodologisia ongelmia kuten laajempien alueiden palauttamista pisteiksi. Tilallisen historian käyttämät kartat palauttavat usein tilan kartesiolaiseen koordinaatistoon, mutta rekonstruoimamme matkareittien verkosto pyrkii ylittämään pelkän pistemäisen tavan esittää tilaa.

Harri Kiiskinen, Asko Nivala, Jasmine Westerlund, and Juhana Saarelainen (2023). “Extracting Geographical References from Finnish Literature. Fully Automated Processing of Plain-Text Corpora”. Journal of Computational Literary Studies 2 (1), doi: https://doi.org/10.48694/jcls.3584.

Abstract

In the Atlas of Finnish Literature 1870-1940 project, we extract geographical information from a Finnish-language corpus of literary texts published between 1870 and 1940. The texts are transformed from plain texts to TEI/XML, and further processed with named entity recognition and linking tools. The results are presented in a web-based environment. This article describes the technical structure of the analysis chain, the tools used and the metaprocesses used to manage the research dataset.