January 2, 2023

Santeri Ivalon paikkatiheät tekstit

Suomen kirjallisuuden atlas -hankkeemme eteni viime vuoden lopulla siihen vaiheeseen, että saimme paikannimien tunnistuksesta jo alustavia tuloksia. Vaikka aineisto ei ole vielä lopullista, erottui tästä datasta jo eräs kiinnostava piirre. Kun tarkastellaan suomalaisen kirjallisuuden tilallisuutta, yksi kirjailija nousee ylitse muiden. Santeri Ivalon (oik. Herman Alexander Ingman, 1866–1937) tekstit ovat paikkatiheydessään omaa luokkaansa. Kun projektiimme kuuluvista teoksista tehtiin verkosto, Santeri Ivalo dominoi kuviota. Santeri Ivalo 1890-luvulla. Public Domain. Ivalon teoksissa mainintojen kärjessä ovat Suomi ja Ruotsi, mutta myös muun muassa Viipuri, Pohjanmaa, Tukholma, Savo, Turku ja Puola saavat runsaasti mainintoja.

December 12, 2022

Luostarisisarten jalanjäljillä

Tärkeä osa Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankettamme on kirjailijoiden ja heidän teostensa metatietojen kokoaminen tietokantaan. Datan keräämiseen ja harmonisointiin liittyy monia haasteita, joihin kehitetään parhaita ratkaisuja eri puolilla Eurooppa käynnissä olevissa digitaalisten ihmistieteiden projekteissa. Näitä ongelmia käsittelimme myös Women Writers -verkoston tapaamisessa Hollannin Nijmegenissä, jossa vierailin joulukuussa 2022. Olen kuulunut verkostoon jo yli 10 vuoden ajan – ensimmäisen kerran olin verkoston tapaamisessa Haagissa syksyllä 2010. Women Writers in History -verkoston oma historia on monisyinen, mutta hanke on toiminut niin CLARIN, COST, kuin HERA-projektinakin.

December 2, 2022

Paikat suomalaisessa lännenkirjallisuudessa 1860–1940. Osa II

(Kirjoituksen I osa on luettavissa täällä.) Suomea muistuttavat maisemat Suomalaisten siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan lisääntyi 1800-luvun loppupuolella. 1860-luvulla Amerikkaan lähti paljon suomalaisia eritoten Pohjanmaalta, pakoon joko huonoja oloja tai Venäjän sortovaltaa. Siirtolaisuus on merkittävä temaattinen piirre lähes kaikessa suomalaisessa lännenkirjallisuudessa, jossa tavataan usein joko pää- tai sivuhenkilöinä suomalaisia siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään. Monessa varhaisessa siirtolaiskertomuksessa kiinnitetään paljon huomiota siihen, että Yhdysvaltain ja Kanadankin maisemat muistuttavat hyvin paljon Suomen maisemia. Sillä myös selitetään siirtolaisten nopeata ja vahvaa kiintymistä uusiin asuinalueisiin.

November 30, 2022

Paikat suomalaisessa lännenkirjallisuudessa 1860–1940. Osa I

Länkkäriä eli westerniä on usein sanottu puhtaasti amerikkalaiseksi lajityypiksi. Se on kuitenkin myös eurooppalainen lajityyppi. Vanhalla mantereella kirjoitettiin ensimmäiset varsinaiset lännenromaanit sekä tehtiin ensimmäiset lännensarjakuvat ja ensimmäiset lännenelokuvat. Amerikan mantereen väkivaltaisen historian kuvaaminen saattoi jäädä saksalaisten (Karl May), englantilaisten (G. A. Henty), irlantilaisten (Mayne Reid, joka tosin asui suuren osan elämästään Yhdysvalloissa) ja ranskalaisten (Gabriel Ferry, Gustave Aimard) harteille. Eurooppalainen perinne ei kuitenkaan poistunut mihinkään. Lännenelokuvia on tehty lähes kaikissa Euroopan maissa, jopa Tanskassa ja Neuvostoliitossa, ja usein on sanottu, että parhaat lännensarjakuvat ovat eurooppalaisia: Blueberry, Ken Parker, Tex Willer, Comanche… Italiassa länkkärifanius on ollut kaikkein suurinta, mikä on näkynyt tavattomassa elokuvatuotannossa sekä laajassa sarjakuvatehtailussa, jonka kaikkia tuotoksia ei Suomessa ole edes nähty.

October 5, 2022

Kaivoskaupunki Kaarlo Hännisen romaanissa

Kaarlo Hännisen Kaksi karkulaista (1927) on kiinnostava teos hankkeemme kannalta. Romaanissa liikutaan laajalla maantieteellisellä alueella, kuvataan yllättävillä tavoilla pohjoista ja liikutaan kaivoskaupungissa, joka on viime vuosina noussut esiin mediassa. Kaarlo Hänninen oli kuusamolaissyntyinen kirjailija, tutkija, opettaja ja kansanedustaja, joka julkaisi satuja ja seikkailukirjoja. Kaksi karkulaista on pojille suunnattu seikkailukertomus, joka on täynnä jännittäviä juonenkäänteitä, täpäriä pelastumisia ja vauhdikkaita pakomatkoja. Teoksen alussa kaksi pikkukaupungin koulupoikaa, Taavi ja Mikko, kärsivät ahtaasta elämästään: koulussa heidät yritetään pusertaa tiukkaan muottiin, eikä ankaralta opettajalta riitä ymmärrystä poikien näyttelyharrastukselle.

September 22, 2022

Modernin tilallisuus Viljo Sarajan romaanissa

Vaikka Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeen keskiössä on suurten tekstimassojen koneellinen lukeminen, haluamme toisinaan tehdä sukelluksia myös yksittäisiin teoksiin lähilukemisen keinoilla. Paikannimien automaattisen tunnistamisen ohella on hyvä pitää myös mielessä ne erilaiset kerronnankeinot, joilla tilallisuutta romaaneissa rakennetaan. Modernin kokemus on usein yhdistetty kasvavaan tietoisuuteen ajallisuudesta, mutta hankkeemme pohtii myös sitä, miten modernia kokemusta kuvattiin tilallisesti. 1800-luvun aikana modernin näyttämöksi vakiintui suurkaupunki ja sen ihmisvilinä. Kotimaisessa kirjallisuudessa tätä edusti 1900-luvun alussa Helsinki, mutta myös matkat ulkomaiden keskuksiin.

June 27, 2022

Pikkukaupungit taiteilijaromaaneissa

Jatkamme tässä blogipostauksessa taiteilijaromaanien ja tilallisuuden kytköksien pohdintaa Pirkko Alhoniemen tutkimusryhmän kokoaman taiteilijaromaanien kortiston avulla. Kun ajatellaan taiteilijuuteen ja taiteilijaromaaneihin liittyviä stereotypioita, mieleen tulee ehkä ensimmäiseksi Pariisi. Suomessa taiteilijaromaaneissa on korostetun usein esillä Helsinki: Ateneumin, taiteilijakapakoiden ja suurien teatteritalojen kaupunki. Paljon yksittäisiä mainintoja saavat kuitenkin muut, usein pienet kaupungit – todellisuus, jollaisista Suomen kartta rakentuu. Olemme tässä tarkastelussa ottaneet mukaan korteissa suoraan mainitut paikannimet, mutta myös teosten tulkitut tapahtumapaikat (esimerkiksi Savonlinna on tulkittavissa teoksen miljööksi linnan ja Saimaan perusteella) ja fiktiivisetkin paikat.

May 23, 2022

Taiteilijaromaaneja kartoittamassa

Ensimmäinen työtehtäväni Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa on liittynyt minulle ennestään hyvin tuttuun aiheeseen, taiteilijaromaaneihin. Olen käynyt läpi prof. emerita Pirkko Alhoniemen johtaman Suomalainen taiteilijaromaani -projektin kortistoa, johon on kerätty tietoja suomalaisista taiteilijaromaaneista.1 Näihin pahvikortteihin on merkitty myös teoksien tapahtumapaikkoja, niin kartalta löytyviä, fiktiivisiä kuin epävarmojakin. Kyseinen Zettelkasten on arvokas analoginen tietokanta, koska se perustuu lukijoiden valmiiksi läpikäymään aineistoon. Samalla on selvää, että kaikkia teoksissa mukana olevia paikkoja ei ole mainittu korteissa.

April 8, 2022

Hanke alkoi!

Hankkeemme Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 (SK-Atlas) on nyt käynnistynyt. Pidimme tänään ensimmäisen kokouksen, jonka työlistalla olivat aikataulu, julkaisukanavat ja verkkosivujen perustaminen. Projektin verkkosivut löytyvät nyt osoitteesta atlas.utu.fi ja Twitterissä meitä voi seurata tunnuksella @SK_Atlas_UTU. Sivuiltamme tulet löytämään tietoja hankkeen julkaisuista, esitelmistä ja tavoitteista sekä tutkimusryhmästä. Twitterissä viestimme hankkeen tuloksista ja aiheeseen liittyvistä kiinnostavista tapahtumista ja ilmiöistä. Tervetuloa seuraamaan meitä! Hankkeen verkkosivuja kehittämässä. Kuva: Jasmine Westerlund. Mikä sitten on Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940?

Blogi

Kerromme hankkeen tuloksista blogikirjoituksissa.