September 20, 2023

Goottilaista kauhua Turun linnassa

Goottilaisen kauhun juuret Goottilainen kauhuromantiikka on maailmankirjallisuudessa hyvin tunnettu ilmiö, jonka juuret ovat 1700-luvun Englannissa. Lajityyppiä on tarkasteltu esimerkiksi valistuksen pimeänä puolena ja teollisen vallankumouksen synkkien lieveilmiöiden kuvastajana. Lajityyppiin kuului keskiajasta ammentava estetiikka: linnat, vankikammiot ja hämärät käytävät sekä yliluonnolliset elementit, kuten haamut ja hirviöt. Goottilaisen kauhun tunnetuimpia edustajia ovat esimerkiksi Horace Walpolen Otranton linna (The Castle of Otranto, 1764) ja Ann Radcliffen Udolpho (The Mysteries of Udolpho, 1794). Goottilainen kauhu kulkeutui muutamaa vuosikymmentä myöhemmin myös Suomeen.

September 8, 2023

Kirjallista maantiedettä markkinoimassa

Useat tietokantamme teokset sisältävät runsaasti sekä geopoliittisia paikkoja että luonnonpaikkoja. Projektissamme esiin tulleita teoksia on vuosikymmenien kuluessa myös luettu ja markkinoitu kuvauksina maantieteestä ja historiasta. Erityisesti historialliset romaanit ovatkin olleet Suomessa ainakin 1800-luvun alkupuolella tärkeä keino kirjoittaa historiaa, kuten Mari Hatavara huomauttaa.1 Myöhemminkin suuri yleisö on hyvinkin saattanut lukea romaaneja kuvauksina historiasta ja maantieteestä – ovathan romaanit olleet helposti saatavilla ja ne ovat usein olleet mukaansatempaavaa luettavaa. Kuusamon-kirjailijana tunnetun ja aikanaan paljon luetun Kaarlo Hännisen tuotantoa markkinoitiin hyvin selkeästi pohjoisen kuvauksena – suorana ikkunana pohjoisen luontoon ja elämään.

August 10, 2023

Rakastavaisten kartat

Tässä blogipostauksessa pohdin rakastavaisten reittejä Evald Ferdinand Jahnssonin teoksessa Hatanpään Heikki ja hänen morsiamensa: kertomus Tuomas piispan ajoilta (1898) ja J.V. Ronimuksen romaanissa Antonio Bröijer: historiallis-romantillinen kertomus vuodelta 1599 (1894). Molemmat teokset käsittelevät kahden uskonnon välistä taistelua. Hatanpään Heikki sijoittuu 1200-luvulle ja siinä vastakkain ovat pakanausko ja katolisuus. Aivan 1500-luvun loppuun sijoittuvassa Antonio Bröijerissä vastakkain ovat puolestaan katolisuus ja protestanttisuus. Molemmissa teoksissa on mukana myös rakkausjuoni. Heidi Grönstrand on käsitellyt Hatanpään Heikin romanssijuonta artikkelissaan ”Historical Fiction and the Dynamics of Romance” (2016).

May 15, 2023

Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023

Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023 pidettiin Turussa, yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. 4.–5.5.2023 järjestetyille päiville saapui ennätysmäärä osallistujia, ja mukana oli tietenkin myös SK Atlas -hanke. Atlas ja muut kirjallisuushistorian hankkeet järjestivät yhdessä kaksiosaisen työryhmän ”Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit” – tämä on myös konferenssin ulkopuolella toimivan verkoston nimi. Verkostoon ovat kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleita! Mukana on meidän hankkeemme lisäksi Leo Lahden, Kati Launiksen ja Osma Suomisen johtama konsortio Digital History in Finland (DHL-FI), Viola Parente-Čapkován johtama Tekstit liikkeessä -hanke ja Saija Isomaan Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka -hanke.

April 28, 2023

Missä on Impivaara?

Kirjallinen maantiede tutkii, mihin paikkoihin fiktiiviset teokset sijoittuvat. Kirjallista kartografiaa siitä tulee silloin, kun tutkimus hyödyntää karttoja. Suomalaisen kirjallisen kartografian eräänä alkupisteenä voidaan pitää Viljo Tarkiaisen väitöskirjaa Aleksis Kiven “Seitsemän Veljestä”. Kirjallinen tutkimus (1910). Tarkiaisen tutkimus edustaa biografistista tutkimussuuntaa, joka selittää kaunokirjallisia teoksia niiden kirjoittajan kokemuksilla. Osana projektiaan Tarkiainen on koonnut kartan Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin tapahtumapaikoista, joiden hän olettaa kuvaavan Palojoen kylää Nurmijärvellä.1 Kivi oli kotoisin Palojoelta. Tarkiaisen kokoama kartta Seitsemän veljestä -romaanin tapahtumapaikoista.

March 29, 2023

Luokkamatkalla Etelä-Suomessa

Algot Untolan romaani Kuolleista herännyt julkaistiin, nimimerkillä Maiju Lassila, vuonna 1916, kun Suomi oli vielä Venäjän alainen suuriruhtinaskunta. Samaan aikaan käynnissä ollut maailmansota ei näy romaanissa. Sen sijaan siinä tulee esille modernisoituva Suomi, joka on jakaantunut juurettomiin luokkiin. Romaanin päähenkilö on sivistymätön, jopa lukutaidoton, satamatyöläinen Jönni Lumperi. Hänen ja hänen ammattitoveriensa rinnalla romaanissa toimivat niin vuorineuvokset, suurmaanomistajat, keskiluokkaiset virkamiehet ja toimihenkilöt kuin myös pikkurikolliset. Kapitalistinen voitontavoittelu läpäisee koko yhteiskunnan ja siirtää syrjään kaiken muun.

February 21, 2023

Naisten reitit romaaneissa Anna Fleming ja Härkmannin pojat

Santeri Ivalon Anna Fleming (1898) ja Betty Elfvingin Härkmannin pojat (1887) kuuluvat varhaisiin suomalaisiin historiallisiin romaaneihin. Anna Fleming, josta olen kirjoittanut jo aiemmassa postauksessa, kertoo nimihenkilönsä, nuoren aatelisnaisen, elämäntarinaa 1500-luvun lopusta. Taustalla velloo kiista Suomen hallitsijasta ja talonpoikien kasvava tyytymättömyys, lopulta myös nuijasota. Anna Flemingin kasvatti-isä Klaus Fleming on uskollinen Puolan kuningas Sigismundille, kun taas Ruotsia hallitseva Kaarle-herttua vaatii Flemingiä vannomaan uskollisuutta itselleen. Anna Flemingin sulhanen on Kaarle-herttuan puolella, mikä aiheuttaa suuria ongelmia ja sydänsuruja.

February 15, 2023

Paikannimien tunnistaminen Kiveliön karkurit romaanista

Kiveliön karkurit Käsittelimme aiemmassa blogijutussa Kaarlo Hännistä ja hänen romaaniaan Kaksi karkulaista (1927). Myös Hännisen esikoisteoksessa Kiveliön karkurit (1923) on kiinnostavia tilallisia jännitteitä. Teos kertoo saksalaisten sotavankien oloista vankileirillä ensimmäisen maailmansodan aikaan. Joukko Muurmanskin rataa rakentavia vankeja pakenee Pohjois-Suomen erämaiden kautta Ruotsiin. Tähän he tarvitsevat suomalaisten apua, ja teos kuvaakin saksalaisten ja suomalaisten suhteiden lähentymistä Suomen itsenäistymisen alla. Romaanin otsikossa oleva ‘kiveliö’ merkitsee asumatonta erämaata, jonne 30 saksalaisen joukkio eksyy menetettyään yhteyden suomalaiseen oppaaseen.

January 2, 2023

Santeri Ivalon paikkatiheät tekstit

Suomen kirjallisuuden atlas -hankkeemme eteni viime vuoden lopulla siihen vaiheeseen, että saimme paikannimien tunnistuksesta jo alustavia tuloksia. Vaikka aineisto ei ole vielä lopullista, erottui tästä datasta jo eräs kiinnostava piirre. Kun tarkastellaan suomalaisen kirjallisuuden tilallisuutta, yksi kirjailija nousee ylitse muiden. Santeri Ivalon (oik. Herman Alexander Ingman, 1866–1937) tekstit ovat paikkatiheydessään omaa luokkaansa. Kun projektiimme kuuluvista teoksista tehtiin verkosto, Santeri Ivalo dominoi kuviota. Santeri Ivalo 1890-luvulla. Public Domain. Ivalon teoksissa mainintojen kärjessä ovat Suomi ja Ruotsi, mutta myös muun muassa Viipuri, Pohjanmaa, Tukholma, Savo, Turku ja Puola saavat runsaasti mainintoja.

December 12, 2022

Luostarisisarten jalanjäljillä

Tärkeä osa Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankettamme on kirjailijoiden ja heidän teostensa metatietojen kokoaminen tietokantaan. Datan keräämiseen ja harmonisointiin liittyy monia haasteita, joihin kehitetään parhaita ratkaisuja eri puolilla Eurooppa käynnissä olevissa digitaalisten ihmistieteiden projekteissa. Näitä ongelmia käsittelimme myös Women Writers -verkoston tapaamisessa Hollannin Nijmegenissä, jossa vierailin joulukuussa 2022. Olen kuulunut verkostoon jo yli 10 vuoden ajan – ensimmäisen kerran olin verkoston tapaamisessa Haagissa syksyllä 2010. Women Writers in History -verkoston oma historia on monisyinen, mutta hanke on toiminut niin CLARIN, COST, kuin HERA-projektinakin.

Blogi

Kerromme hankkeen tuloksista blogikirjoituksissa.